Yhteiskunta, politiikka & elinkeinoelämä

Suomalaisten historia Ruotsissa

Tervetuloa Ruotsinsuomalaisten päivän kunniaksi järjestettävään tapahtumaan suomalaisten historiasta Ruotsissa.

Päivämäärä

24.2.2026

Aika

11.00 - 14.00

Paikka

Hanaholmen, Espoo

Tapahtuman tyyppi

Maksuton

Kieli

Suomi ja ruotsi simultaanitulkkauksella.
Ilmoittaudu tästä
Jaa:

Suomalaisten historia Ruotsissa on moniulotteinen. Runsaat 30 vuotta sitten Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto osallistui kolmiosaisen teoksen Finnarnas historia i Sverige (Suomalaisten historia Ruotsissa) julkaisemiseen. Teos kattaa ajanjakson 1100-luvun puolivälistä 1990-luvun alkuun. Erillinen neljäs osa, joka käsittelee viimeistä 30 vuotta, julkaistiin hiljattain.

Suomen ja Ruotsin välistä suhdetta yhteisen valtakunnan aikana sävytti merkittävä sisäinen muuttoliike. Suomi oli enemmistökieli valtakunnan itäosissa, minkä lisäksi sitä käytettiin myös suomalaisten asutuksissa nykyisen Ruotsin alueella. Suomalaisten osuus Tukholman väestöstä oli huomattava.

Haminan rauha vuonna 1809 loi Suomelle uuden valtakuntien välisen rajan. Tiiviit yhteydet Itämeren yli säilyivät tästä huolimatta kaupan, muuttoliikkeen ja kulttuurivaihdon ansiosta, Suomen ollessa autonominen suuriruhtinaskunta Venäjän keisarikunnan yhteydessä.

Suomen itsenäistyminen vuonna 1917 merkitsi uutta vaihetta suhteissa Ruotsin kanssa. 1900-luvulla erityisesti toisen maailmansodan jälkeen tapahtunut työperäinen muuttoliike johti suomalaisväestön huomattavaan kasvuun Ruotsissa, millä oli pysyviä vaikutuksia molemmissa maissa.

Suomen kieli tunnustettiin vuonna 2000 yhdeksi Ruotsin kansallisista vähemmistökielistä. Vaikka kieleen kohdistuu haasteita, tuovat vähemmistönsuojelu, koulutustoimenpiteet ja lisääntyvä tietoisuus monikielisyyden kulttuurisesta ja yhteiskunnallisesta arvosta mukanaan myös mahdollisuuksia.

Millainen rooli kielillä ja liikkuvuudella oli Ruotsin ja Suomen yhteisen valtakunnan aikana? Millä tavoin maiden välisiä suhteita ylläpidettiin ja muokattiin aikakautena, jolloin Suomi oli autonominen suuriruhtinaskunta Venäjän keisarikunnassa? Kuinka Suomen itsenäistyminen vuonna 1917 vaikutti maiden väleihin ja liikkuvuuteen? Mitkä haasteet ja mahdollisuudet sävyttävät suomen kielen asemaa kansallisena vähemmistökielenä nykypäivän Ruotsissa? Miten pandemian aikaiset rajojen sulkemiset vaikuttivat maiden välisiin suhteisiin ja liikkuvuuteen?

Ohjelma

Moderaattori Kati Katajisto, filosofian tohtori ja dosentti, Helsingin yliopisto

KloSisältö

13:00

Avaus
Gunvor Kronman, toimitusjohtaja, Hanaholmen
Erkki Tuomioja, valtiotieteiden tohtori ja dosentti, Helsingin yliopisto, Historioitsijat ilman rajoja Suomessa ry:n puheenjohtaja, entinen ulkoministeri

13:15

Sisäinen muuttoliike ja suomen kieli valtakunnan läntisessä osassa yhteisen valtakunnan aikana
Jarmo Lainio, emeritusprofessori, Tukholman yliopisto, antologian Finländarnas historia i Sverige i en ny tid 1995–2025 toimittaja sekä useiden antologian lukujen yhteiskirjoittaja.

13:40

Haminan rauhan jälkeen – Itämeren ylittävät suhteet Venäjän aikakaudella
Martin Hårdstedt, professori, Uumajan yliopisto

14:10

Nykypäivän liikkuvuus Suomen ja Ruotsin välillä
Kaisa Kepsu, toiminnanjohtaja, Pohjoismainen hyvinvointikeskus

14:30

Tauko

14:45

Suomen kieli Ruotsissa– vähemmistökieli, jolla valoisa tulevaisuus?
Jarmo Lainio, emeritusprofessori, Tukholman yliopisto, antologian Finländarnas historia i Sverige 1995–2025 toimittaja

15:15

Loppukeskustelu
Erkki Tuomioja, Jarmo Lainio, Martin Hårdstedt, Kaisa Kepsu

16:00

Ruotsinsuomalaisten päivän vastaanotto

Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen sekä Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston kanssa.

Yhteystiedot

Tina Räihä

Ohjelmavastaava, yhteiskunta ja politiikka​

tina.raiha@hanaholmen.fi