Taide ja arkkitehtuuri

Pronssi, lasi – 1975

Pronssiovet värillisine lasiupotuksineen tilattiin kuvanveistäjä Kauko Räsäseltä jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Pääsisäänkäynti on taideteos, jota kannattaa pysähtyä hetkeksi tutkimaan.

Yksi ovi painaa noin 170 kg. Kauko Räsäseltä on taidepuistossa myös kolme pronssiveistosta.

Lisäksi hän oli tuottelias mitalitaiteilija, jonka mitaleita on esillä Café Hanaholmenissa.

Öljy levylle, 1967

Porvoolainen taiteilija Stig Fredriksson tunnettiin erityisesti pyöreän muodon käytöstä maalauksissaan, ja hän saikin lisänimen “Pallo-Stigu”.

Stig Fredriksson valitsi varhain abstraktin ilmaisun ja käytti rohkeasti värejä. Stig Fredriksson löysi värikkään ilmaisuvoimansa jo Vapaassa taidekoulussa 1940-luvulla. Samaa kurssia kävi mm. Tove Jansson.

Pohjoismainen taiteilijayhteistyö oli hänelle sydämen asia.

Rauta – 1965

Siri Derkert aloitti uransa muotipiirtäjänä, mutta ajan myötä hän siirtyi käyttämään rautaa ja betonia taiteensa materiaaleina.

Siri Derkertistä tuli modernin taiteen uranuurtaja, joka ei pyrkinyt miellyttämään ketään.

Derkert puolusti naisten oikeuksia ja rauhanaatetta sekä toimi ympäristön puolesta.

Hän oli aikansa edelläkävijä.

Lasi ja peili, 1995-2000

Islantilainen käsitetaiteen uranuurtaja Hreinn Friðfinnsson tunnetaan herkistä ja hauraista teoksistaan.

Filosofinen ja tutkiva työtapa tekee hänestä kuvanveiston runoilijan.

Teos on Islannin valtion lahja Suomelle Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan johdosta 2017.

Talletusteos kuuluu valtion taideteostoimikunnan kokoelmaan. Valtion taideteostoimikunta toimii Kansallisgallerian yhteydessä.

Käytävä! (Korridoren!) on taiteilija Susanne Gottbergin (1964) ja kuvanveistäjä Markus Kåhren (1969) teos.

Se on ala-aulasta pääsisäänkäynnin luota ravintolakabinettiin johtava entinen henkilökunnan kulkureitti, joka on muutettu taidekäytäväksi.

Käytävä on taideteos, josta katsoja pääsee osalliseksi. Käytävällä kuljetaan taideteoksen läpi ja muututaan osaksi sitä, yhdeksi sen luojista.

Näin Susanne Gottberg ja Markus Kåhre kuvaavat taideteostaan:

Käytävän päämateriaali on peililasi, joka peittää käytävän molemmat seinät. Noin 30 metriä pitkä ja suhteellisen ahdas käytävä muuttuu peilivaikutelman ansiosta avoimeksi huoneeksi. Peilivaikutelma luo illuusion siitä, että huone jatkuu syvyyssuunnassa loputtomiin.

Hiekkapuhallus tekee peilistä tasaisen, mattapintaisen ja miellyttävän. Elementeillä on erilaisia muotoja ja värejä, ja ne luovat rytmisen kokonaisuuden, joka elää ja muuttuu katsojan silmissä. Osaset siirtyvät ja menevät päällekkäin, elementtejä ja värejä katoaa ja putkahtaa uudelleen esiin. Käytävällä kuljetaan taideteoksen läpi ja muututaan osaksi sitä, yhdeksi sen luojista.

Vuonna 2009 tuli kuluneeksi 200 vuotta siitä, kun Suomen ja Ruotsin tiet erkanivat ja Suomi siirtyi osaksi tsaarin hallitsemaa Venäjää.

Valtiot halusivat muistaa pitkää yhteistä historiaansa kahdella Hanasaareen sijoitettavalla taideteoksella. Kaarina Kaikkonen Suomesta ja Elisabet Sagefors Ruotsista loivat kaksi erillistä teosta, jotka ulottuvat Hanasaaren läpi rannalta rannalle.

Kaikkosen teos Eteneminen sekä Sageforsin teos Matalaharju muodostavat yhdessä sillan, jolla kaksi maata voivat jälleen kohdata.

Kaarina Kaikkosen teos Eteneminen on inspiroinut 3D-taiteilija Matilda Heilalaa, joka työskenteli kesällä 2019 Aalto-yliopiston Memo-instituutissa (Research Institute of Measuring and Modelling for the Built Environment). Hän loi animaation, jossa takki lähtee liikkeelle.

Talletusteokset kuuluvat valtion taideteostoimikunnan kokoelmaan. Valtion taideteostoimikunta toimii Kansallisgallerian yhteydessä.

Punagraniitti – 2009

Vuosi 1809 muutti maailmanjärjestystä: Suomi ja Ruotsi erkanivat toisistaan.

Kaarina Kaikkosen teos Eteneminen sekä Elisabet Sageforsin teos Matalaharju muodostavat yhdessä sillan, jolla kaksi maata voivat jälleen kohdata.

Nämä kaksi teosta valmistuivat vuonna 2009, muistoksi Suomen ja Ruotsin erkanemisesta 200 vuotta aiemmin.

Talletusteokset kuuluvat valtion taideteostoimikunnan kokoelmaan. Valtion taideteostoimikunta toimii Kansallisgallerian yhteydessä.

Rauta – 2001

Erik Wennerstrandin teos on vahva kasvun symboli – aika kuluu, kello käy ja puu kasvaa juuret tukevasti maaperässä.

Se on tarina luonnon, maaperän ja ihmisen yhteiselon kauneudesta ja haavoittuvuudesta, mutta myös todiste elinvoimaisuudesta.

Ruotsi on lahjoittanut Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi Hanasaareen pysyvän taideteoksen, jonka on muotoillut ruotsalaistaiteilija Anna Uddenberg.

Lahja annettiin sen johdosta, että Suomesta tuli 100 vuotta sitten itsenäinen kansakunta. Kyseessä on pronssinen vapauden jumalatar, joka on asennettu ilmaan neljän metrin korkeuteen vettä suihkuavan suihkukaivon kera. Taideteoksen nimi on Free Fall ja sen on luonut ruotsalainen taiteilija Anna Uddenberg.

Teoksen on tilannut Ruotsin taideneuvosto Ruotsin valtion toimeksiannosta. Talletusteokset kuuluvat valtion taideteostoimikunnan kokoelmaan. Valtion taideteostoimikunta toimii Kansallisgallerian yhteydessä.

”Anna Uddenberg uudistaa monumentaalista pronssikuvanveistoa genrenä. Hän lähestyy vanhaa veistosperinnettä täysin uudella tavalla muotoilemalla todella voimakkaan naisen”, sanoo Peter Hagdahl, Ruotsin valtion taideneuvoston kuraattori ja projektijohtaja.

Anna Uddenbergin lähtökohtana on ollut nainen, joka liikkuu suihkulaudalla. Veistos säteilee ekstaattisia tunteita, jotka liittyvät läheisesti nykypäivän elämyskulttuuriin.

”Olen ollut kauan kiinnostunut siitä, mitä tapahtuu, kun elämyksistä tulee tuotteita ja päinvastoin. Suihkulautailu on aktiviteetti, joka asettaa näyttämölle nykyajan käsitykset siitä, miltä tulevaisuus näyttää. Samalla se vie ajatukset sellaisiin käsitteisiin kuin vapaus, turvallisuus ja tekniikka,” sanoo taiteilija Anna Uddenberg.

3D-mallin suunnittelu ja tuotanto: MeMo, 3D-studio, Aalto. Sebastian Aho – 3D-artisti, Heikki Kauhanen – fotogrammetria, Toni Rantanen – fotogrammetria, Hannu Hyyppä – professori, Marika Ahlavuo – tiedetuottaja.

Näin tehtiin Free Fall 3D-dioraama.

Pronssiveistos ja ääni-installaatio – 2023

Interaktiivinen taideteos Sieni koostuu oliivinvihreästä pronssiveistoksesta ja uneliaasta, suggestiivisesta äänimaailmasta. Maahan asennetut sensorit tallentavat sienirihmastojen ja puiden juurien välistä kommunikaatiota. Signaaleista syntyy omalaatuista musiikkia, jota voi kuulla teoksen lähettyvillä Hanasaaren lounaisella niemellä, merenrannan tuntumassa. 

Kuvataiteilija Gunzi Holmström haluaa herättää uteliaisuutta näitä monimutkaisia prosesseja kohtaan, jotka tapahtuvat maan alla, silmiemme ulottumattomissa. Pehmeä ja meditatiivinen äänimaailma välittää kokemuksen siitä, että ympärillämme oleva luonto on elämää ja tietoisuutta. 

Sieni on Holmströmin kolmas julkinen taideteos. Teknillisen suunnittelun ja toteutuksen on tehnyt Jari Lehtinen, ja teoksessa käytetään tanskalaisen Aluphonen valmistaman Bell Tree -soittimen ääniä. Taideteoksen ovat tuottaneet Hanaholmenin kulttuurikeskus, Konstsamfundet ja Pro Artibus -säätiö, joka on toiminut hankkeen taideasiantuntijana.

Gunzi Holmströmin taiteeseen voi tutustua taiteilijan kotisivuilla

Ruostumaton teräs – 2018

Jeppe Heinin teos on kauttaaltaan peilikirkkaaksi kiillotettua ruostumatonta terästä.

Toiseen heijastavista pinnoista on hiottu osittain pirstoutunut ympyrä, joka luo yllättävän illuusion ympäröivää luontoa, arkkitehtuuria ja katsojia peilaten.

Teos on Suomalais-tanskalaisen kulttuurirahaston lahja Hanaholmenille.

Pronssi

Kuvanveistäjä Kauko Räsänen on tunnettu kookkaista veistoksistaan. Hanaholmenin pronssiset naishahmot painavat 180-250 kg ja ovat kolmisen metriä korkeita.

Kauko Räsänen on myös Suomen merkittävimpiä mitalitaiteilijoita, jonka tuotantoa on esillä Café Hanaholmenissa. Hän on muotoillut myös Hanasaari-mitalin (pronssi ja hopea).

Akrobaatin aamupäivä, 1995

Kruunattu, 1994

Lintutyttö, 1993

Kiillotettu teräs, neonemuloiva LED, sähköiset komponentit – 2019

Børre Sæthren valotaideteos on Norjan lahja Suomelle Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan johdosta 2017.

Teos tarjoaa taidekokemuksen, jossa yhdistyvät aiheet kuten teknologia, luonto ja ihmisen pyrkimys tutkia tuntematonta.

Puun latvassa leijuva säteilevä muoto voidaan tulkita abstraktiksi signaaliksi meidän ja meille tuntemattoman maailman välillä.

Talletusteokset kuuluvat valtion taideteostoimikunnan kokoelmaan. Valtion taideteostoimikunta toimii Kansallisgallerian yhteydessä.

Ruostumaton teräs – 1978

Hanaholmenin taidepuiston vaihtuvien teosten paikalla nähdään Lars-Gunnar Nordströmin veistos, ”Dimensionell konstellation”, vuodelta 1978. Teos kuuluu Pro Artibus säätiön kokoelmaan ja on deponoitu Hanaholmeniin kahdeksi vuodeksi.

Lars-Gunnar ”Nubben” Nordströmiä (1924-2014) pidetään yhtenä Suomen nonfiguratiivisen taiteen ja konkretismin varhaisimmista edelläkävijöistä. Taiteilija tunnetaan erityisesti geometrisista maalauksistaan, joissa kulmikkaat ja kaarevat tasaiset väripinnat muodostavat selkeitä, vahvoja ja dynaamisia sommitelmia. Hänen tuotantoonsa kuuluu pääasiassa grafiikkaa, maalauksia ja veistoksia. Hanasaaren taidekokoelmaan kuuluu myös Nordströmin grafiikkaa.

Nordströmin elämässä ja taiteessa merkittävällä sijalla oli intohimoinen suhde jazz-musiikkiin, ja taiteilijalla oli laaja jazz-levyjen kokoelma. Musiikilla oli myös suoria yhtymäkohtia Nordströmin taiteeseen.

Hanasaaren taideasiantuntijoiden ryhmä ja Helsingin Kuvataideakatemia ovat pystyttäneet taideseinän, joka kiertää Hanaholmenin taidepuiston pohjoisrannalla olevaa aluetta.

Taideseinä näkyy Länsiväylälle Helsinkiin päin ajettaessa. Teos koostuu kahdesta seinästä, joiden yhteispituus on 14 metriä ja korkeus 2 metriä.

Taideseinä on Mirza Cizmicin teos Part of Something. Bosnia-Hertsegovinassa vuonna 1985 syntynyt Mirza Cizmic asuu tätä nykyä Helsingissä.

Mirza on asunut ja opiskellut Sarajevossa ja Munka-Ljungbyssä Ruotsissa. Vuodesta 2013 lähtien hän on opiskellut Kuvataideakatemiassa.

Taideseinä on tehty yhteistyössä Tikkurila Oy:n kanssa.