Tarina ja historia

Hanaholmen- Ruotsin ja Suomen kohtaamispaikka

Meistä

Hanaholmen (Hanasaari) on inspiroiva ja ainutlaatuinen kohtaamispaikka, joka tuo yhteen pohjoismaisen kulttuurin, taiteen ja ajankohtaiset keskustelut. Sijaitsemme Espoossa, aivan Helsingin ulkopuolella, omalla pienellä niemellämme. Täältä löydät ruotsalais-suomalaisen yhteistyö- ja kulttuurikeskuksen sekä hotellin, joka tarjoaa modernit kokouspuitteet, pohjoismaista gastronomiaa sekä Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston – hallinnollisen päämiehemme, jolla on ylin vastuu Hanaholmenin toiminnasta.

Kahdenvälisen yhteistyön puitteissa Hanaholmen tarjoaa monipuolista ohjelmaa, joka kattaa kaiken kulttuuritapahtumista ja taidenäyttelyistä ajankohtaisiin seminaareihin, joissa käsitellään niin kriisivalmiutta kuin muita ajankohtaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä. Ohjelmaosastomme työskentelee saattamalla ihmisiä ja organisaatioita yhteen, tekemällä aloitteita uudesta yhteistyöstä, järjestämällä rakentavia dialogeja ja etsimällä ratkaisuja aikamme haastavimpiin kysymyksiin. Hanaholmenin toiminnan päätavoitteena on luoda lisäarvoa Ruotsin ja Suomen välisestä yhteistyöstä ja laajempia vaikutuksia yhteiskunnillemme.

Vierailun Hanaholmenissa kruunaa tunnelmallinen hotellimme, joka tarjoaa rentouttavan vierailun saaristoympäristössä pohjoismaisen taiteen ja muotoilun ympäröimänä. Hyvä ruoka on olennainen osa kokonaiselämystä. Palkittu ravintolamme PLATS vie sinut makumatkalle pohjoismaisen keittiön herkullisiin ja innovatiivisiin makuihin. Paikalliset raaka-aineet ja kestävä ajattelu ovat kaiken keskiössä.

Hanaholmenin arvot – luottamus, avoimuus ja rehellisyys, ilo sekä kestävä kehitys – läpäisevät kaiken toimintamme. Työskentelemme edistääksemme kulttuurista ymmärrystä ja ruotsalais-suomalaista yhteistyötä konkreettisella tasolla. Hanaholmen tarjoaa paikan, jossa jokainen voi inspiroitua ja löytää uusia näkökulmia peilaamalla itseään toisen maan todellisuuteen ja kokemuksiin.

Tänä päivänä maamme ovat lähempänä toisiaan kuin ehkä koskaan aiemmin meidän aikanamme.
H.K.K. Kruununprinsessa Victoria

Hanaholmen on kulttuurin helmi. Minulla on vuosien saatossa ollut ilo osallistua kymmeniin Hanaholmenissa järjestettyihin tapahtumiin. Kansainvälisyyttä, kulttuuria, suvaitsevaisuutta ja vuoropuhelua parhaimmillaan.
Suomen tasavallan presidentti Alexander Stubb

Rahoitus

Hanaholmen on yleishyödyllinen organisaatio, jota rahoitetaan hotellin tuloilla, Ruotsin ja Suomen valtionavustuksilla, Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston toiminta-avustuksilla sekä yhteistyökumppaneiden, säätiöiden, rahastojen ja sponsorien myöntämillä tuilla. Kiinteistön omistaa Suomen valtio, ja sen hallinnollinen päämies on Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto.

Hanaholmen lukuina

1975

perustamisvuosi

64

henkilöstön määrä

7,9 milj.

liikevaihto euroina

100 000

vuosittainen kävijämäärä

Historia

Hanaholmenin kulttuurikeskuksen vihkivät käyttöön Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa ja Suomen tasavallan presidentti Urho Kekkonen 1. kesäkuuta 1975. Keskustelu ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen rakentamisesta alkoi jo vuonna 1967, kun Ruotsi päätti Suomen 50-vuotisjuhlan yhteydessä antaa anteeksi 100 miljoonaa kruunua Suomen sodanaikaisia velkoja.

1960-luvulla kahdenvälisestä kulttuurikeskuksesta keskustelua käyville oli selvää, että vuosikymmenen alussa toimintansa aloittanut Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto tarvitsisi katon päänsä päälle ennemmin tai myöhemmin. Suomesta puuttui myös vastine muualla Pohjoismaissa sijaitseville kulttuurikeskuksille, kuten Lysebu, Voksenåsen ja Schæffergården. Kun kulttuurikeskus toteutettiin 1970-luvun alussa, aika oli kypsä suurelle panostukselle suomalais-ruotsalaiseen yhteistyöhön tavalla, joka ei ehkä olisi vielä vuosikymmentä aiemmin ollut mahdollinen.

Päätös kulttuurikeskuksen rakentamisesta Hanasaareen ei ollut itsestäänselvyys, vaan siitä käytiin perusteellista sisä- ja kulttuuripoliittista keskustelua. Presidentti Urho Kekkonen oli yksi niistä, jotka kannattivat ajatusta kulttuurikeskuksen sijoittamisesta Suomenlinnaan Hanasaaren sijaan. Päätös tehtiin lopulta Suomen eduskunnassa luvuin 93–67 Hanasaaren hyväksi.

Hanasaaren tontin omisti Åbo Akademin säätiö, jolle sen oli testamentannut panimosuvun poika Nicholas Sinebrychoff. Suomen hallitus neuvotteli sopimuksen ja osti tontin. Kulttuurikeskus aloitti työnsä Helsingissä Mechelininkadulla sijaitsevissa toimistotiloissa jo ennen uuden rakennuksen valmistumista.

Vuodesta 1975 lähtien Hanaholmen on sekä heijastanut yhteiskunnallista kehitystä että vaikuttanut siihen. Historioitsija Stefan Nygårdin mukaan Hanaholmenia voidaan pitää eräänlaisena puolitoimijana, joka mahdollistaa tapaamisia ja keskusteluja hyvin erilaisista aiheista mutta myös valitsee, mihin yhteiskunnan osa-alueisiin kiinnitetään erityistä huomiota. Lisäksi kulttuuri- ja kongressikeskusta ovat johtaneet useat vahvat johtajat, jotka ovat jättäneet jälkensä toimintaan tiiviissä vuorovaikutuksessa niin yleisen yhteiskunnallisen kehityksen kuin kansallisten ja kansainvälisten verkostojen ja instituutioiden sekä Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston kanssa.

Hanaholmenin strategia

Hanaholmenin strategiassa vuodelle 2030 Hanaholmen korostuu kohtauspaikkana, joka yhdistää Ruotsia ja Suomea monin tavoin sekä yhteiskunnan että kulttuurin alueilla. Strategia pohjautuu jännittyneeseen turvallisuus- ja geopoliittiseen tilanteeseen, minkä vuoksi entistä syvällisempää ruotsalais-suomalaista yhteistyötä ja molemminpuolista kokemusten vaihtoa tarvitaan poikkeuksellisen paljon.

Strategiassa korostuvat seuraavat Hanaholmenin työtä koskevat linjaukset:

Vahvempi demokratia
Lisääntynyt turvallisuus
Elinvoimaisempi kulttuuri ja yhteiskunta

Lue lisää

Vaikuttavuusraportti

Vaikuttavuusraportti luo yleiskatsauksen Hanaholmenin toimintaan. Kävijämäärien ja tulosten lisäksi se nostaa esiin esimerkkejä Hanaholmenin projektien ja ohjelman luomasta lisäarvosta suomalais-ruotsalaisessa yhteistyössä. Kaikki Hanaholmenin monipuolisen toiminnan osat eivät mahdu yhteen raporttiin, mutta pyrimme antamaan lukijalle mahdollisimman hyvän yleiskuvan yhteiskunnallisesta toiminnastamme vuoden aikana.

Vaikuttavuusraportti 2023

Johto

Hanaholmenin päivittäistä toimintaa johtaa toimitusjohtaja Gunvor Kronman. Hotelli- ja ravintolatoiminnasta vastaa hotellinjohtaja Kai Mattsson.

Hanaholmenin johtokuntaan vuosina 2022-2024 kuuluu viisi jäsentä Suomesta ja viisi Ruotsista. Puheenjohtajan nimeää Suomen hallitus. Nykyinen puheenjohtaja (vuodesta 2009) on varatuomari Kimmo Sasi.

Suomesta:

Varatuomari Kimmo Sasi (puheenjohtaja)
Dekaani Timo Korkeamäki (varapuheenjohtaja)
Kansanedustaja Hanna Kosonen
Professori Johan Strang
Suurlähettiläs Helena Tuuri

Ruotsista:
Toimitusjohtaja John Brattmyhr
Opposition kunnanneuvos, Tukholma, Christofer Fjellner
Entinen maaherra Elisabeth Nilsson (varapuheenjohtaja)
Kunnanneuvos Claes Nordmark
Yliopiston rehtori Astrid Söderbergh Widding