Tarina ja historia

Meistä

Hanaholmen (Hanasaari) on inspiroiva ja ainutlaatuinen kohtaamispaikka, joka tuo yhteen pohjoismaisen kulttuurin, taiteen ja ajankohtaiset keskustelut. Sijaitsemme Espoossa, aivan Helsingin ulkopuolella, omalla pienellä niemellämme. Täältä löydät ruotsalais-suomalaisen yhteistyö- ja kulttuurikeskuksen sekä hotellin, joka tarjoaa modernit kokouspuitteet, pohjoismaista gastronomiaa sekä Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston – hallinnollisen päämiehemme, jolla on ylin vastuu Hanaholmenin toiminnasta.

Kahdenvälisen yhteistyön puitteissa Hanaholmen tarjoaa monipuolista ohjelmaa, joka kattaa kaiken kulttuuritapahtumista ja taidenäyttelyistä ajankohtaisiin seminaareihin, joissa käsitellään niin kriisivalmiutta kuin muita ajankohtaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä. Ohjelmaosastomme työskentelee saattamalla ihmisiä ja organisaatioita yhteen, tekemällä aloitteita uudesta yhteistyöstä, järjestämällä rakentavia dialogeja ja etsimällä ratkaisuja aikamme haastavimpiin kysymyksiin. Hanaholmenin toiminnan tavoitteena on vahvistaa Suomen ja Ruotsin välistä yhteistyötä yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla.

Vierailun Hanaholmenissa kruunaa tunnelmallinen hotellimme, joka tarjoaa rentouttavan vierailun saaristoympäristössä pohjoismaisen taiteen ja muotoilun ympäröimänä. Hyvä ruoka on olennainen osa kokonaiselämystä. Palkittu ravintolamme PLATS vie sinut makumatkalle pohjoismaisen keittiön herkullisiin ja innovatiivisiin makuihin. Paikalliset raaka-aineet ja kestävä ajattelu ovat kaiken keskiössä.

Hanaholmenin arvot – luottamus, avoimuus ja rehellisyys, ilo sekä kestävä kehitys – läpäisevät kaiken toimintamme. Työskentelemme edistääksemme kulttuurista ymmärrystä ja ruotsalais-suomalaista yhteistyötä konkreettisella tasolla. Hanaholmen tarjoaa paikan, jossa jokainen voi inspiroitua ja löytää uusia näkökulmia peilaamalla itseään toisen maan todellisuuteen ja kokemuksiin.

Historia

Hanaholmenin kulttuurikeskuksen vihkivät käyttöön Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa ja Suomen tasavallan presidentti Urho Kekkonen 1. kesäkuuta 1975. Kun Hanaholmen juhli 50-vuotista taivaltaan 2. kesäkuuta 2025, kulttuurikeskus sai jälleen kunniavieraakseen kuningas Kaarle XVI Kustaan, tällä kertaa kuningatar Silvian sekä Suomen presidentin Alexander Stubbin ja Suzanne Innes-Stubbin seurassa.

Keskustelu ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen rakentamisesta alkoi jo vuonna 1967, kun Ruotsi päätti Suomen 50-vuotisjuhlan yhteydessä antaa anteeksi 100 miljoonaa kruunua Suomen sodanaikaisia velkoja. Suomesta puuttui vastine muualla Pohjoismaissa sijaitseville kulttuurikeskuksille, kuten Lysebu, Voksenåsen ja Schæffergården. Arkkitehti Veikko Malmio sai tehtäväkseen suunnitella rakennuksen, ja professori Yrjö Sotamaa suunnitteli sisustuksen. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1973, ja rakennus valmistui kaksi vuotta myöhemmin.

Päätös kulttuurikeskuksen rakentamisesta Hanasaareen ei ollut itsestäänselvyys, vaan siitä käytiin perusteellista sisä- ja kulttuuripoliittista keskustelua. Presidentti Urho Kekkonen oli yksi niistä, jotka kannattivat ajatusta kulttuurikeskuksen sijoittamisesta Suomenlinnaan Hanasaaren sijaan. Päätös tehtiin lopulta Suomen eduskunnassa luvuin 93–67 Hanasaaren hyväksi.

Hanasaaren tontin omisti Åbo Akademin säätiö, jolle sen oli testamentannut panimosuvun poika Nicholas Sinebrychoff. Suomen hallitus neuvotteli sopimuksen ja osti tontin. Kulttuurikeskus aloitti työnsä Helsingissä Mechelininkadulla sijaitsevissa toimistotiloissa jo ennen uuden rakennuksen valmistumista.

Toukokuussa 2025 julkaistiin historioitsija Stefan Nygårdin kirjoittama historiikki, joka käsittelee Hanaholmenin historiaa. Teos esittelee Hanaholmenin toimintaa perustamisesta tähän päivään ja nostaa esiin merkittäviä henkilöitä, tapahtumia ja yhteiskunnallisia muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet keskuksen toimintaan viiden vuosikymmenen aikana.