Artikkeli
Suomalaiset ja ruotsalaiset asiantuntijat: näin kriisivalmiutta voidaan vahvistaa
Kun parikymmentä ruotsalaista ja suomalaista kriisivalmiuden asiantuntijaa kokoontui yhteen monipäiväiselle kurssille, heitä pyydettiin kirjoittamaan loppuraportti siitä, miten Ruotsin ja Suomen kriisivalmiutta voitaisiin vahvistaa.
Marraskuussa 2025 julkaistussa raportissa asiantuntijat peräänkuuluttavat jatkuvaa vuoropuhelua, tiiviimpää pohjoismaista yhteistyötä, syvempää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä, kestävämpiä rahoitusmarkkinoita ja vahvaa keskittymistä huoltovarmuuteen.
Pohjoismainen yhteistyö
Koska maihimme kohdistuvat uhat ovat nykyään monitahoisia ja monimutkaisia, tarvitaan tiiviimpää Pohjoismaiden välistä yhteistyötä. Voitaisiin perustaa eräänlainen neuvosto, Resilience Council, joka koordinoisi päätöksiä, järjestäisi käytännön harjoituksia ja sujuvoittaisi viestinnän kulkua kriisitilanteessa.
Pohjoismaiden tulisi myös panostaa enemmän yhteisiin harjoituksiin ja koulutukseen, yhteiseen strategiseen viestintään sekä teknologiaan hybridiuhkien torjumiseksi sekä pohjoismaisen kriisivalmiusstandardin kehittämiseksi. Tärkeää on myös pyrkiä luomaan yhtenäistä suomen- ja ruotsinkielistä valmiusterminologiaa, joka voisi toimia mallina koko EU:lle.
Elinkeinoelämän ratkaiseva rooli
Kaikki asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että yksityinen sektori on ratkaisevassa asemassa, jos haluamme vahvistaa yhteiskuntaturvallisuutta ja kriisivalmiutta Pohjoismaissa.
Suomi näyttää tietä kokonaisvaltaisella turvallisuusmallillaan, jossa elinkeinoelämä on mukana kriisivalmiudessa yhtä itsestään selvällä tavalla kuin yksityishenkilöt, viranomaiset ja erilaiset organisaatiot. Samalla myös Suomen on kehitettävä turvallisuusmalliaan pysähtymisen välttämiseksi.
Ruotsissa asiantuntijat toivovat selkeämpiä rakenteita yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyölle ja ennen kaikkea selkeämpiä ohjeita siitä, mitä yksityiseltä sektorilta odotetaan.
Kestävämpi huoltovarmuus ja rahoitusmarkkinat
Hanaholmen-aloitteen korkean tason foorumissa marraskuussa 2025 Ruotsin siviilipuolustusvirasto MSB:n (nyk. MCF) pääjohtaja Mikael Frisell ilmoitti haluavansa perustaa yhteiset valmiusvarastot vuonna 2026. Lausunto on osa MSB:n ja Suomen Huoltovarmuuskeskuksen allekirjoittamaa strategista viitekehystä, jossa määritellään Ruotsin ja Suomen yhteistyön osa-alueet vuosille 2026–2028.
Ruotsalaiset ja suomalaiset valmiusasiantuntijat korostavat tämän yhteistyön merkitystä ja lisäävät, että jatkokoulutus on tärkeää, jotta maat oppivat lisää toistensa siviilipuolustusmalleista, jotka eroavat toisistaan muun muassa hallinnon osalta. Loppujen lopuksi tavoitteena voisi olla yhteinen pohjoismainen materiaalivarasto ja hyvin toimivat toimitusketjut.
Asiantuntijoiden mukaan Ruotsin ja Suomen tulisi tehdä yhteistyötä myös tiiviisti toisiinsa sidoksissa olevien rahoitusmarkkinoidensa suhteen, jotta toistuvilla pyöreän pöydän keskusteluilla ja käytännön harjoituksilla voitaisiin varautua esimerkiksi suurimpia markkinatoimijoita vastaan tehtäviin kyberhyökkäyksiin.
Jatkuvaa kehitystä ja tutkimusta tarvitaan
Akateemisella tutkimuksella puolestaan voidaan tuottaa kriittisiä analyyseja, jotka ohjaavat tekemään oikeita päätöksiä ja kehittämään jo olemassa olevia kriisivalmiusmalleja.