Kansallispäiväseminaari 2026

Hakkapeliitoista hybridiuhkiin: Ruotsin ja Suomen sotahistoria

Ruotsin ja Suomen historia on tiiviisti yhteen kietoutunut. Vuosisatojen ajan maat kuuluivat samaan valtakuntaan, jolla oli yhteiset puolustusrakenteet, sotaretket sekä keskinäinen riippuvuus Itämeren turvallisuudesta. Tämän vuoden kansallispäiväseminaarissa keskustelemme siitä, miten puolustuspanostukset, sotaponnistukset ja sotilaalliset perinteet ovat vaikuttaneet väestöön Pohjanlahden molemmin puolin. Lisäksi tarkastelemme sodan ja yhteiskunnan välistä suhdetta sekä sitä, miten yhteinen historiamme vaikuttaa nykypäivän turvallisuuspoliittisiin päätöksiin.

Historiallisesti Suomi on aina muodostanut Ruotsille ensimmäisen puolustuslinjan itään päin. Valtakunnan politiikan seuraukset näkyivät myös Ruotsin itäisessä valtakunnanosassa, jossa sekä omat että vihollisen armeijat kulkivat alueiden yli. Valtakunnan politiikan seuraukset näkyivät myös Ruotsin itäisessä valtakunnanosassa, jossa sekä omat että vihollisen sotajoukot kulkivat alueiden yli. Väestö osallistui sekä sotaponnistuksiin että linnoitusten rakentamiseen.. Samaan aikaan sotilaselämä tarjosi suomalaisille myös mahdollisuuden saavuttaa mainetta valtakunnan sodissa, kuten esimerkiksi myyttiset hakkapeliitat, ja suomalaiset aatelissuvut saattoivat kohota arvoasteikossa ja sosiaalisessa asemassa sotilaspalveluksen kautta.

Uusi aikakausi alkoi vuoden 1809 valtakunnan hajoamisen myötä, kun Suomen ja Ruotsin kohtalot eriytyivät. Ruotsi siirtyi historiallisen pitkään rauhan aikaan, kun taas Suomi joutui seuraavan vuosisadan aikana kokemaan maailmansotien vaikutukset omalla maaperällään. Tästä huolimatta maiden välinen yhteistyö on vähitellen syventynyt, ja 2000-luvulla avattiin uusi luku maiden historiassa, kun ne luopuivat liittoutumattomuudesta ja puolueettomuudesta Nato-jäsenyyden myötä.

Ohjelmassa esiintyvät muun muassa väitöskirjatutkija Johannes Andersson, Ruotsin suurlähetystön ministerineuvos Eva Fagerman, eversti Anders Gardberg, dosentti Sofia Gustafsson, toimittaja ja kirjailija Mikael Holmström sekä professori emeritus Nils Erik Villstrand. Ohjelma julkaistaan kokonaisuudessaan myöhemmin tällä sivulla.

Osallistujilla on mahdollisuus nauttia lounas omakustanteisesti ravintola PLATSissa klo 12.00–13.00 (25 €, sitova ennakkovaraus ja -maksu viimeistään 24. toukokuuta ilmoittautumisen yhteydessä.)

Hanaholmen järjestää seminaarin Ruotsin kansallispäivän läheisyydessä, yhteistyössä Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston kanssa.